Kesän lopussa korvilla on takanaan raskaat kuukaudet. Uinnit järvessä, puutarhan sadetin, lämmin ja kostea ilma, siemenet pitkässä heinikossa – kaikki päätyy siihen yhteen paikkaan, jonka useimmat meistä tarkistavat viimeisenä.
Koiran korvakäytävä on L-kirjaimen muotoinen: se kulkee ensin alas ja kääntyy sitten sisäänpäin kohti tärykalvoa. Tuo mutka suojaa herkkiä osia loistavasti, mutta päästää kosteutta ulos surkeasti. Lämmin, pimeä ja kostea on juuri sitä, mitä hiivat ja bakteerit odottavat.
Kymmenen sekuntia kerran viikossa
Nosta korvalehteä ja katso. Terve korva on vaaleanpunainen, siinä on vain vähän vahaa, eikä se haise juuri miltään. Kumarru sitten lähemmäs ja haista. Haju on varhaisin varoitusmerkki, mitä on – tuo hapan, hiivainen sävy ilmaantuu yleensä päiviä ennen kuin korva näyttää punaiselta.
Merkit, joiden vuoksi kannattaa soittaa eläinlääkärille
- Pään ravistelu, kallistunut pää tai raapiminen, joka ei lopu
- Punoitus, turvotus tai säpsähtely, kun kosketat korvan tyveä
- Ruskea, keltainen tai verinen erite tai pistävä, epämiellyttävä haju
- Tumma, mureneva kertymä, joka muistuttaa kahvinporoja – kissoilla tämä tarkoittaa usein korvapunkkeja
- Äkillinen tasapainon menetys, pään pysyvä kallistuminen tai lemmikki, joka lakkaa reagoimasta ääniin
Vastusta houkutusta tarttua viime vuodelta jääneisiin tippoihin. Jos tärykalvo on vaurioitunut, jotkin lääkkeet voivat aiheuttaa todellista haittaa, ja eläinlääkärin on katsottava korvakäytävään ennen kuin sinne laitetaan mitään. Yksi mikroskoopilla tutkittu vanunäyte kertoo, onko kyse hiivasta, bakteereista vai punkeista – kolmesta ongelmasta, joihin on kolme eri hoitoa.
Puhdistus, mutta vain tarvittaessa
Terveet korvat puhdistavat itse itsensä. Ota puhdistusaine esiin, kun näet kertymää, äläkä kiinteän aikataulun mukaan – puhtaan korvan pesu joka viikko ärsyttää korvakäytävää ja voi aiheuttaa juuri sen ongelman, jota yritit välttää.
Jos puhdistat: käytä eläinlääkärin suosittelemaa puhdistusainetta, täytä korvakäytävä ja hiero korvan tyveä kahdenkymmenen tai kolmenkymmenen sekunnin ajan, kunnes kuulet pehmeää litinää. Anna koiran tai kissan ravistaa päätään – juuri se nostaa lian ylös. Pyyhi näkyvä osa harsotaitoksella tai vanulapulla, ja lopeta siihen.
- Älä koskaan käytä vanupuikkoja. Ne työntävät likaa syvemmälle ja voivat vahingoittaa tärykalvoa.
- Ei alkoholia, ei vetyperoksidia, ei etikkaa – ne kirvelevät tulehtunutta ihoa.
- Älä puhdista punoittavaa tai kipeää korvaa ennen kuin eläinlääkäri on nähnyt sen.
Veden jälkeen kaksi minuuttia kuivausta
Kuivaa korvat jokaisen uinnin ja kylvyn jälkeen. Vanutuppo korvakäytävän suulla riittää – älä koskaan työnnä mitään käytävään. Luppakorvaiset koirat tarvitsevat tätä eniten: korvalehti toimii kuin kansi ja pitää käytävän kosteana tuntikausia. Myös paksu karva korvakäytävän aukolla estää ilmanvaihtoa, joten pyydä trimmaajaa pitämään se ohennettuna.
Kun vaiva uusiutuu yhä uudelleen
Toistuvat tulehdukset johtuvat harvoin pelkästä hygieniasta. Allergiat ovat osallisina jopa 43 %:ssa korvatulehduksista, ja ruoka-aineallergisista koirista 65–80 %:lle kehittyy korvaongelmia. Jos korva paranee ja oireet palaavat muutaman viikon päästä, korva on oire – syy on yleensä ihossa, ruokavaliossa tai ympäristössä, ja se kannattaa selvittää kunnolla.
Kymmenen sekuntia viikossa ja pyyhe uinnin jälkeen. Siinä suurin osa korvanhoidosta, ja se paljastaa ongelmat, kun ne ovat vielä pelkkä haju eivätkä uneton yö.



